sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Kirpparilöytöjä, taas kerran!

Suunnistimme eilen toisen puoliskoni kanssa suureen lähikirpparimarkettiimme toiveissamme löytää kotiin jotain mahtavaa. Noh, mukaan tarttuikin kivasti palstanpitäjäjän heikkoutta eli designlasia Iittalan Kastehelmi-sarjan lautasten ja kippojen muodossa. Kalliitahan nämä esineet olivat, mutta puolustuksekseni sanottakoon, että osa näistä Oiva Toikan luomuksista meni siskolle synttärilahjaksi. Lisäksi löysin taas ihan minihinnalla kristallilasia söpön kannellisen kipon muodossa. Alkukesästä bongasin nimittäin samaiselta kirpparilta neljä kappaletta kristallisia viinilaseja á 1,50 e. Että kiitos vaan sille, joka ei huomannut myyvänsä aarteitaan pilkkahintaan.

Tällä kertaa kirppikseltä kainaloon tuli napattua myös vähän suurempi esine, kun sattumalta eräs rouva juuri toi pöytäänsä myytäväksi iänikuisen pianotuolin. Aivan oikein, siis tuon rumiluksen tuossa yllä olevassa kuvassa. Tuolin kunto oli kuitenkin hyvä ja hintakin sopivan alhainen niin olihan se sitten ihan pakko ostaa. Kansikin tuolissa aukeaa, joten sitä voi käyttää myös pienimuotoiseen säilytykseen. Eipä hullumpi ominaisuus tavarapaljouden keskellä asuville. Ainoa miinus tuolissa oli sitten tuo kammottava ulkoasu, mutta onneksi meissä on molemmissa sen verran näpertäjän/kunnostajan/käsityöläisen vikaa, niin uskoimme saavamme tuolista pienellä fiksauksella oikein esittelykelpoisen. Ei auttanut muu kuin hurauttaa Biltemaan hakemaan

maalit ja lakat sekä kipaista samalla myös kangaskaupassa ostamassa kangasta uutta, ajan henkeen sopivaa päällistä varten. Muutama tunti väkerrystä eilen ja tänään, niin voimme ylpeänä esitellä lopputuloksen.
Voilá! Kiiltävänmustat jalat ja upea Vallilan barockhenkinen Kaalinpää-kangas. Eipä kyllä uskoisi, että kuvassa on sama tuoli kuin yllä. Voi vitsi, että sitten tykkään tällaisesta pikku puuhastelusta, jonka tuloksena saa jotain nättiä aikaan. Nyt pitää sitten äkkiä keksiä joku uusi projekti, kun edellisen kanssa oli niin kivaa. Jouluaskartelua vähintäänkin odotellessa.


2 kommenttia:

  1. Vautsi, kuinka upeaksi entrasitte tuon penkin! Kyllä tuota kelpaa esitellä :) Tuntuuhan se hienolta, kun saa itse tehtyä jotain ja näkee oman kätensä jäljen. Itsekin tykkään näperrellä kaikenlaista. Jouluhan se sieltä tosiaan on tulossa. Ehkäpä paketteihin sujahtaakin muutama oma tekemä lahja minulta tänä vuonna, kunhan vain saisin jostain inspiraation!

    VastaaPoista
  2. Tosi makee.Kiva kun teillä yhteinen harrastus. Kirpparilta kyllä voi löytää vaikka mitä.

    VastaaPoista